Löydätkö minut?!

Sivupersoonani (lue: toiminimeni) on nyt lähes kahden vuoden ikäinen ja saanut viimein verkkosivut. Tällä sivustolla pysyy artesaaniopintojen aikaiset ihanat muistot ja tuotokset, uudella sivustolla näet mitä puuhaan nykyään. Ehkäpä se verkkokauppakin syntyy joskus, lienee jo viisivuotissuunnitelmassa. Siihen asti pidetään yhteyttä ja suunnitellaan tuotteita perinteisemmin keinoin. https://www.sailukkka.fi/

Käsityöläisen kolme k:ta

Mitä tekee sivutoiminen käsityöläinen, kun se yksi k on vallannut ja mullistanut koko maailman? Käpertyykö hän kotiinsa manaamaan menetettyjä myyntitapahtumia ja murehtimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kyllä, sitäkin, mutta sen lisäksi hän myös kouluttautuu ja kehittelee uutta. Katkeruuden sijaan (tai ainakin sen ohella) hän tuntee kiitollisuutta niistä asioista, jotka ovat hyvin ja ajattelee kunnianhimoisesti, että...

Kierrätyksen kierrätystä

Olen jo jonkin aikaa paininut seuraavan ongelman kanssa: miten kierrättää kierrätysmateriaaleista tehtävien käsitöiden teossa ylijääviä materiaaleja. Omalta kohdaltani tämä siis tarkoittaa kirjalaukkuja tehtäessä tällä hetkellä hyödyntämättä jääviä kirjojen sisuksia. Minulla on tällä hetkellä pienessä lähikirjastossa pieni näyttely otsikolla 'Muistojen kantajat, uuden muodon antaja - kirjan uusi elämä'. Kun suunnittelin näyttelyä, yritin etsiä hyviä ohjeita ja...

”Kyllähän minäkin osaan tuollaisen tehdä”

Olen jo useamman vuoden ajan ihaillut Kongaamon ihanan värikkäitä retrokankaisia takkeja. Puolitoista vuotta sitten tilasinkin itselleni sellaisen ja se on ollut yksi elämäni parhaista takeista (paras oli se äidin vuosikymmeniä sitten minulle tekemä keltainen tikkikankainen talvitakki, jossa oli tekoturkisreunus helmassa, hihansuissa ja hupussa ja josta irtosi napit kun laskin pikkukoululaisena jäistä mäkeä mahallani). Niinpä kun...

Enkeli mukana

Kolme vuotta ja kymmenen päivää sitten ajoin kolarin, jossa romutin elämäni ensimmäisen (ja siis ainoan), rakkaudella valitun, uuden auton. Eilen ajoin sen samaisen risteyksen yli ensimmäistä kertaa ns. autopilotilla eli hoksasin vasta seuraavassa liittymässä, että olin ylittänyt risteyksen ilman ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Taisi olla suojelusenkeli mukana sinä hämäränä joulukuun iltapäivänä, sillä kolhiintuneen auton lisäksi meille ihmisille...

Täh, kirjalaukkuja?

Juttu löytyy nyt osoitteesta https://www.sailukkka.fi/yleiset/tah-kirjalaukkuja/